Joulun paras paketti

Monta vuotta meni oman perheeni kanssa niin, että jätettiin lahjat ostamatta aikuisille. Ei siihen lahjattomuuteen nyt ihan täydellisesti päästy, mutta aika hyvin silti. Lapset toki saivat pakettinsa kuten aina. Tänä jouluna tosin kaikki jotenkin villiintyivät hyvällä tavalla, ja niin aikuiset kuin lapsetkin saivat lahjoja. Ihanaa! :) Kiitos kaikille kivoista lahjoista!

En halua laittaa lahjoja arvojärjestykseen, mutta yksi on kyllä yli muiden...

Se ei löydy tästä kasasta, eikä mistään kaupan hyllyltä saa moista hankittua. Tämä seuraava "paketti" on mulle tämän joulun suurin lahja, vaikka toimitusaika on melko pitkä. Varsin merkityksellinen lahja tänä vuonna, kun on joutunut aika paljosta luopumaan. Silti elämä ihmeellisesti jatkuu yllätyksiä täynnä. Yllätyksiä, joiden ei tiennyt olevan mahdollisiakaan. :)

Keväällä kirsikankukkien aikaan meitä on jo seitsemän! <3

Minusta tulee vihdoin äiti.

Siunattu joulu!

Kiitollisin mielin saan muistella tämänkin vuoden joulua, vaikka ennen pyhiä en niin olisi voinut kuvitella. Kiitos rakkaille ja ystäville hyvästä joulutunnelmasta ja lahjuksistakin, joista taidan kertoa toiste. Tällä hetkellä mun keskittymisestä ei tule oikein mitään kun eräs viisivuotias höpöttää koko ajan tuossa vieressä... :)

Joulutervehdys!

Joulumieli hukassa

Vähän huolettaa, kun ei hyvä joulumieli ole tänne meille vielä ehtinyt. On kuuset ja koristeet, joululaulut radiossa ja lahjat paketoituna. Leivonnaisiakin jokunen. Vaan eipä innosta, ei oikein pätkän vertaa. Ainut mitä odotan, on sukulaisten ja ystävien tapaaminen.

Näinkin se voi mennä. Onneksi joulua ei ole standardisoitu, vaikka välillä siltä vaikuttaa. Viimeksi tänään kaupungilla käydessä ja ihmisvilinää katsellessa mietin, josko olemme kaikki tulleet hulluiksi. Jokin joukkohysterian tapainen on ottanut vallan yhdestä jos toisesta. Kollektiivinen jouluhullutus on päässyt niskan päälle.

Onneksi joulu tulee ja menee ihan ilman mitään valmistelujakin. Tämän joulun rukoukseksi voisin ottaa säkeen laulusta "Taivas sylissäni". Ehkä se riittää.

Anna elämälle usko joka kantaa
anna valon viedä meidät kauas huomiseen
nähdä sydämellä, kuulla nöyryydellä
kaiken minkä annat, palaa luokses uudelleen

Ihana arki!

Oi että mä olen iloinen että arki on taas kuosissaan! Meinas mennä hermot jo aattona, viimeistään ne meni tapanina. Huh, onneksi ei enää. Töistä kotiin tullessa mieli on taas seesteinen, tai ainakin niin väsynyt, ettei oikein mikään saa tämän rouvan mielenrauhaa järkkymään.


No, tässä on taas onneksi aikaa seuraavaan koitokseen. Lapsille uhosin että seuraavat joulut ja synttärit on sitten hyvin monta astetta vaatimattomammat. Saas nähdä... Lapset olivat ainakin haltioissaan lahjoistaan, eikä itselläkään ole valittamista siltä suunnalta. Silti kaipailen joulunvietolta jotain muuta, jotain yksinkertaisempaa. Ehkä juuri sitä joulurauhaa ja hiljentymistä.


Pukkia meillä ei tänä vuonna käynyt, mutta tää pikkupukki kyllä. Isäni ja äitini tekemä, kiva lelu ja koriste. Yleensä en tontuista niin tykkää, mutta tää on kiva. Näytän sen vähän myöhässä, mutta tää piiloutuukin nyt talviteloille odottelemaan seuraavaa kertaa. Kyllähän se joulu tonttuineen taitaa kaikesta uhoamisesta huolimatta tulla ensi vuonnakin.

Jos saisin valita

Sua, Jeesus, katsomaan saanko tulla
luo seimen Daavidin kaupunkiin?
On kasvot lapsosen myöskin sulla
ja kädet pienoiset eikö niin!

Mä tietä kysyisin paimenilta,
Kun maahan kaukaiseen saavuttais.
Jos pimentyisi ja tulis ilta,
Mua tähti Jumalan johdattais.

Sun enkelvartios nähdä saisin
Ja lahjat viisaitten tietäjäin.
Sun pyhää kättäsi koskettaisin
Ja hiljaa kuiskaisin Sulle näin:

Sua kiitän, Jeesus, mä lapsi pieni.
Sun ystäväsi kai olla saan?
Sun kanssas kulkea tahdon tieni
Ja päästä kaupunkiin taivaan maan.

Sanat Sirkka Valkola-Laine

24.12.2010

Täällä on käyty joulukirkossa ja syötykin, nyt odotellaan että pienimmätkin saavat lautasensa tyhjiksi. Pienimmäisellä on ollut kuumetta, ja kaikki käy hieman hitaammin kuin yleensä. No, kohta kai availlaan paketteja, joulupukki kun ei meille tänä jouluna ennätä. ;) Mutta pitemmittä puheitta:

Rauhallista ja siunattua joulunaikaa kaikkiin koteihin!

Amaryllis ja jouluahdistus

Hyvää neljättä adventtia!


Mun amaryllis oli avannut kukan, mutta varsi päätti antaa periksi painovoimalle. Ei auttanut kuin katkaista se ja laittaa leikkokukaksi. Kivahan se on noinkin. Onneksi löytyi lasinen pullo (ketsuppisellainen) johon varsi mahtui. Vielä olis kaksi nuppuista vartta odottelemassa, jospa ne jouluksi ehtii.

Mua täällä ahdistaa krääsän hankkiminen. Tai ylenmoinen tavaran haalinta. Tekee mieli karata jonnekin erämaamökkiin ihan yksin, niin ei näkis tätä lahjatouhua. Onhan lahjoja kiva saada ja antaa, mut onko niitä hankittava ylenmäärin, niin ettei mikään enää tunnu miltään?

Onneksi siskolla oli hyvä idea, kierrätysjoulu. Lahjaksi kierrätystavaraa, ei ollenkaan uutta. Ja kukas sanoo että sen pitää olla tavaraa? Ensi jouluksi idean vois yrittää lanseerata täällä kotona. Mitähän mies ja lapset sanoo...? Varaavat varmaan ihan itse sen erämaamökin mulle ja lähettävät eukon sinne pikapostina, palautus mahdollinen vasta uudenvuoden jälkeen. Hmmm, ei se oikeestaan mitenkään huonolta idealta kuullosta...!

Nojaa, stressitöntä jouluviikkoa kaikille! Eiköhän se taas tästä! ;)

Siipensä polttaneet

Pakko oli taas vähän leipoa. Tuli niin hyvä idea vastaan netissä surffaillessa että oli pakko testata. Ja ihan kivaahan leipominen on. Sivutuotteena syntyi pikkuenkeleitä. Osa sai kyllä siipeensä, mutta niinhän se tuppaa monesti olemaan. Kauniita silti, mitä nyt hieman katkeraa sivumakua havaittavissa.


Illan teemana oli enkeleistä huolimatta "Lumiukon PAINAJAINEN". Täältä löytyi kiva idea, sekin kyllä jostain muualta napattu. Ja tässä nää mun ukot.


Ukkojen ystäväkuva paljastaa että osalla on asiat paremmalla mallilla kuin toisilla. Toista hymyilyttää mutta toinen ei löydä sanoja, saati suutaan kertoakseen kuinka ketuttaa. No, kohta ovat samassa jamassa. :)


Tämmöstä iltapuuhaa täällä, mites muilla? Joko on joululeipomukset tehtynä?

Lahjalistat

Täällä on tehty lahjalistoja. Nauruks meni kun näin esikoululaisen listan ja kuulin selityksen. Näin se menee kirjoitusvirheineen kaikkineen:

"Radysty bil. Kapola me. Allt som man behövär när man ska spela isoky."

Kuulemma radio-ohjattava auto kapulalla (se ohjausjuttu), jottei tule sellaista joka vedetään käyntiin. Vedetään käyntiin? Samoin toivottu on jääkiekkovarusteita. Isonveljen jääkiekkoinnostus on tarttunut pikkuveljeenkin. Miten niille hennoo sanoa että ainakaan minä en töiden jälkeen lähde ajamaan enää yhtään minnekkään. Ruuan jälkeen kun on olo yleensä kuin kuvan kissalla. Kuva lainattu täältä.


Tuleekohan lapsista umpitolloja kun töiden väsyttämät aikuiset lorvaa kotona ja kieltäytyy kyydittämästä harrastuksiin? Tätä se sit on tää maalaiselämä, lapset katkeroituu navetan perälle jääkkiskypärä päässä ja miettii miks aikuiset on laiskoja ja tyhmiä. :D

Sain kameran lainaan viikonlopuksi. Rasittaa suunnattomasti kun sillä ei automaattisesti vaan tulekaan upeita kuvia. Rasittaa myös tekniikan opettelu. Mä en ole enää tarpeeksi nuori opettelemaan uusia teknisiä juttuja! Saas nähdä mitä tästä tulee...

Omalta osaltani toivon että joulu menee rauhallisesti, pääsen käymään kotosalla ja ehdin tavata myös ystäviä. Ja jos tässä tuo kamera tulee hankittua, niin olis kiva oppia sitä käyttämään. Joo ja suklaata, pliis! Hyvää sellaista.

Se toinen hylly

No nyt se sitten on paikallaan. Kuvat piti ottaa yökuvaus-toiminnolla, kun ei muuten olis kuviin tullut mitään muuta kuin pimeää suttua. No, saapahan noista selvää, pitää ottaa uudet kuvat taas kun on valoisampaa.


Toiseen päähän hyllyä pääsi joulukalenteri ja muuta ajankohtaista romua, toiseen taas teevermeitä. Sekalainen seurakunta, mutta niinhän se tuppaa meillä olemaan. Missähän se mun sisäinen minimalisti oikein taas luuraa?


Joulukuusetkin haettiin, olkkariin isompi, keittiöön pieni. Toivottavasti jakselevat joulun yli, en jaksais hakea uusia. Tarkoitushan aina on, että pikkujouluna olis pikkukuusi, isompi haettais olkkariin lähempänä joulua. Viime jouluna kuuset eivät olleet sisäilmasta moksiskaan eivätkä pudottaneet neulasiaan kuin vasta vuodenvaihteen jälkeen. Päästiin siis helpolla.


Jouluseimen oon saanut pyhäkoululapsilta, ja se on mun aarre. Ennen en olis ollenkaan edes vilkaissut moista (sain yliannostuksen keraamisista pikkuesineistä lapsena) mutta jotenkin tuo hellytti sydämen. Siksi se saa kunniapaikan kaapin päältä joka joulu. Jospa se osaltaan muistuttais lapsia (ja aikuisia!) siitä ettei joulussa ole kyse paketeista, tontuista ja joulupukista, vaan ihan jostain muusta. Hyvää ja siunattua alkavaa viikkoa kaikille!

Ne listat! Ja pikkujoulu :)

Voiko olla totta ollenkaan? Meidän keittiössä on vihdoin viimein neljän pitkän vuoden jälkeen koristelistat paikallaan! Huhhahhei ja glögiä pullo! Tää on ihan ennenkuulumatonta. Keittiö näyttää jopa valmiilta nyt. :)


Ei tuossa kauaa nokka tuhissut kun mies kävi autotallissa sahaamassa listat oikeaan mittaansa. (Neljän vuoden odotteluaikaa ei lasketa!) Illalla ne pääsi sit paikoillensa. Vielä olis yks hylly laittamatta, mutta sekin varmaan on paikallaan tänä iltana. Ja arvatkaas mitä, nyt mieskin myönsi ettei sininen sohva oikein passaa väreiltään keittiöön. Eli meillä on nyt kyllä täällä ihan uudet tuulet puhaltamassa, sohva kun on ollut miehelle kuin mikäkin pyhäinjäännös, jonka maalaamisesta ei ole passannut marista.


Joulutötterökin pääsi seinälle, lapsen tekemän kuusenkoristeen ja karkkikepin kera. Samoin pikkutonttu muutti hyllyn päälle, se on siellä siksi että pelkään lasten tai koiran saavan sen käsiinsä/hampaisiinsa. Tonttu on mun vanhempien yhdessä tekemä, ja tärkeä joulutunnelman tuoja.


Ruotsinkielisellä seudulla eka adventtina juhlitaan aina pikkujoulua. Niinpä meilläkin oli pikkutonttu käynyt yöllä laittamassa lasten sänkyjen päätyyn kalenterit ja suklaakarkkeja. Karkkipusseista oli "joku" illalla napannut pukit pois ettei muksujen mahat mene makeasta sekaisin, ja pukit muutti kellon päälle. Lapset olivat haltioissaan kun näkivät pukit kellon päällä toljottamassa. Hyväksi onneksi kello oli myös pysähtynyt yöllä, ihan varmaan oli kuulkaa TONTTU pysäyttänyt sen! Tai sit vaan joku ihan tavallinen ja hajamielinen tonttu oli unohtanut vetää kellon, se kun ei ole mikään pattereilla toimiva. Mut sitä ei passaa lapsille kertoa! :D Hauskaa pikkujoulua kaikille!

Joulutähden uudet muodot

Johan tässä menee hermot sairastaessa. Onneksi on sentään tämä hienoinen jouluinnostus päällä. Harmittaa kyllä vietävästi että sairastuin juuri viikonlopuksi, eikä keittiön seinien maalaamisesta tullut mitään. No, jospa joku toinen kerta. Ennen joulua en kyllä uskalla edes toivoa keittiön ilmeen kohennusta, ainakaan maalaamalla. Onneksi sain tänään edes vähän askarella, vaikka muuhun ei voimia kyllä hirveästi vielä ole.


Valkoisesta joulutähdestä oli liimaukset antaneet periksi. Ei auttanut teippaus eikä liimaus, joten hetken mietittyä päädyin uuteen ratkaisuun. Ei tähteä roskiinkaan tehnyt mieli heittää, sen verran kaunis se oli.


Neljä tällaista tötteröä, toisella puolella rusetti ja toisella punainen kivi. Jokaiselle muksulle oma, keksitään nyt sitten vielä joku pedagoginen juttu siihen mukaan ettei karkkia ihan turhaan kerry tötteröihin. ;D


Sitten vielä yksi tällainen pienempi tötsä, mun mielestä se kaikista kaunein. Jotenkin nuo enkelikiiltokuvat ihastuttaa vuosi vuodelta enemmän. Lapsena ei niinkään, olivat jotenkin kaikki aina niin pullukoita ja saman näköisiä. :D Vaan näihin tötsiin olen kyllä tyytyväinen. Ei edes harmita että tähti meni rikki.

Jouluinspis

Tänään se sitten iski. Jouluinspis! En tiedä mistä se yhtäkkiä tulla pöllähti. Kotimatkalla vain tuli sellainen olo että nyt olis paree alkaa suunnittelemaan vähän joulukoristeita. Tosin tää intoilu ei rajoitukaan pelkästään koristeisiin, vaan haluaisin myös maalata keittiön seinät. Harmaata olis tarkoitus harkita... Sitten olis kiva jokin arbetsbänk, siis lasku- ja työtilaa keittiöön. Mieskin on sitä mieltä, oltuaan pari päivää kotona sairastelijan kanssa ja laitettuaan kahtena päivänä peräkkäin ruokaa. Kuulemma teki tänään mieli ottaa lekalla alas yks seinä ja vetää toiselle seinälle koko seinän pituinen työtaso. Hehee, ehkä meillä sittenkin tapahtuu jotain tänä viikonloppuna! :D

Vaan tänään mä mietin verhoja ja haaveilen ihanasta uudistetusta keittiöstä! Siihen auttais jo se harmaa maali, ja muutama ihana koriste. Kuvat on lainattu Sundsin sivuilta, eikös ole ihania? Sieltä löytyy muitakin ihanuuksia, käy kurkkaamassa jos yhtään kiinnostaa. Arvatkaa missä meinaan poiketa kun huomenna töistä pääsen... ;)