Paistaa päivä risukasaankin!

Onneksi päivä paistaa risukasaankin, eikä turhat harmit masenna mieltä liian kauaa. Ystävän tapaaminen pikaisestikin saa hymyn huulille. Mieltä piristävät myös syksyn kukkaset, joita kerrankin laitoin ihan parvekelootaan asti. Olen jopa muistanut kastella näitä, kun yleensä ovat kuivuneet ihan koppuroiksi.

Mukaan pääsi muutama ylimääräinen punasipuli, ja metsästä haettua sammalta. Sammal on niin kaunista kyllä myös luonnossa, että ihan harmitti ottaa sitä omiin tarpeisiin. Kaunista se on kyllä tuossa istutuksessakin.

Tässäpä vielä koko loota. Vähän on astia kulunut, mutta menee vielä hetkisen.

Oikein hyvää ja aurinkoista viikkoa kaikille!

Kevään ihme

Elämä jatkuu. Kirsikkapuu kukkii, tosin vain vierashuoneen vaasissa. Äidin ja isän puutarhasta karsitut oksat puskevat silmuja, osa jo kukkiakin. Ihana lupaus kesästä, siitä että elämä jatkuu kaikesta huolimatta.

Amaryllis ja jouluahdistus

Hyvää neljättä adventtia!


Mun amaryllis oli avannut kukan, mutta varsi päätti antaa periksi painovoimalle. Ei auttanut kuin katkaista se ja laittaa leikkokukaksi. Kivahan se on noinkin. Onneksi löytyi lasinen pullo (ketsuppisellainen) johon varsi mahtui. Vielä olis kaksi nuppuista vartta odottelemassa, jospa ne jouluksi ehtii.

Mua täällä ahdistaa krääsän hankkiminen. Tai ylenmoinen tavaran haalinta. Tekee mieli karata jonnekin erämaamökkiin ihan yksin, niin ei näkis tätä lahjatouhua. Onhan lahjoja kiva saada ja antaa, mut onko niitä hankittava ylenmäärin, niin ettei mikään enää tunnu miltään?

Onneksi siskolla oli hyvä idea, kierrätysjoulu. Lahjaksi kierrätystavaraa, ei ollenkaan uutta. Ja kukas sanoo että sen pitää olla tavaraa? Ensi jouluksi idean vois yrittää lanseerata täällä kotona. Mitähän mies ja lapset sanoo...? Varaavat varmaan ihan itse sen erämaamökin mulle ja lähettävät eukon sinne pikapostina, palautus mahdollinen vasta uudenvuoden jälkeen. Hmmm, ei se oikeestaan mitenkään huonolta idealta kuullosta...!

Nojaa, stressitöntä jouluviikkoa kaikille! Eiköhän se taas tästä! ;)

Villiintymistä havaittavissa

Riehakkaat ruohosipulit. Näiden kanssa ei haittaa vaikkei osaa kukkia hienosti asetella. Ei se tällaisten villikoiden kanssa auttaisikaan. Tekevät mitä haluavat.

Tänään kävin seurakunnan järjestämällä pienellä pyhiinvaelluksella. Päivän vaellus vain, noin 13 kilometriä. Ihan kivasti meni, pienoinen väsymys tuli päälle ihan viimeisen tunnin aikana. Sää suosi meitä, oli ihanan aurinkoista ja sopivan tuulista. Jospa pääsisi kerran vielä Espanjaan kulkemaan sen seitsemänsataa kilometriä...

Hyvää syntymäpäivää rakas!

Mun kultsi täyttää tänään vuosia. En paljasta kuinka paljon, mutta enempi kuin minä, heh! :) Hyvää syntymäpäivää sinulle rakkain!

Sankari ei kaivannut juhlia, mutta juotiin kotiväen ja mun anopin kanssa kaffet kuitenkin. Kakusta tein tällä kertaa kovin yksinkertaisen, kun viime isänpäivänä isukki halkaisi hampaansa koristehelmeen... Tällä kertaa saikin koristeeksi helposti kakun päälle sulavia sokerirakeita ja muokatun supermies-merkin.


Ja minä taas sain eilen tytöltä pienen kimpun tuomenkukkia. Olin niistä höpöttänyt miehellekin, joka tokaisi vaan että niissä on niin paljon ötököitä ettei niitä sisälle tartte tuoda. Tyttö ei (onneksi) kuullut isänsä kommenttia ja ilahdutti minua kimpulla. Olipas ihana aamulla herätä tuomen tuoksuun.

Voihan kakka, ja kukka!

Kesän harvoihin harminaiheisiin täällä maalla lukeutuu naapurin peltojen lannoituspäivät. Tänään on se päivä. Näin loppukeväällä/alkukesästä lähimaastossa pörrää kaksi naapuria pissitynnyrin kanssa peltoja lannoittamassa. Siis meillähän on talon ympärillä vain peltoja joten haisua riittää. Onneksi ehdin kotiin ennen kuin lempipaita ehti vetää löyhkän itseensä. Siis paita oli narulla kuivumassa. Hajua kun ei oikein saa pois useallakaan pesukerralla.

Ulkona ei siis oikein tee mieli olla, vaikka nyt olis oikein hyvä päivä käydä kasvimaan kimppuun. No eiköhän haisut ole laantuneet huomiseen mennessä. :) Enhän minä siis osannutkaan olla ostamatta siemeniä ja muutamaa kasvinplanttua, vaan maassa on jo sipulit ja porkkanat sekä tilli. Huomenna (jos en pökerry löyhkään) kylvän persiljan ja kukkasia, punasipulia ja nauriita. Kaalinplanttuja ei vielä ollut saatavilla, mutta myöhemmin sitten.

Jos ei pää ole haisuista pyörällä, niin onpahan ainakin näistä:


Vau! Ostin naapurikaupungin kirppikseltä alle kympillä! Ihan mahtavia! Sanoinkin mukana olleelle fammolle, tai siis oikeammin mun anopille, että täähän on kuin taivaassa. Monta kärryä eri värisiä hortensioita, aivan taivaallista. Tai niin voisin kuvitella, liekö taivaassa sitten kukkasia. Toisen pidän itse, toinen tulee lahjaksi. Kunhan vaan osaisin hoitaa niin että kukkii kauan...

Leppoisia aurinkopäiviä kaikille! :)

Isän tallilyhty ja muuta roinaa

Oli ihan pakko ottaa kuva makuuhuoneen nurkkaan ajautuneesta tavarasta. Eivät tosiaankaan kuulu tuohon vaan odottavat siinä oikeaa paikkaansa (emäntä on ollut hieman laiska järjestelemään tavaroita). Vaan onpas aika kauniisti yhteensopivia sävyjä, vai mitä?

Tallilyhty on isäni tekemä, saimme lyhtyjä joululahjaksi kaksin kappalein. Mies teki pihalle kuudesta heinäseipäästä kaksi tiipiin muotoista rakennelmaa, joiden keskelle laitettiin sitten lyhty roikkumaan. Oikein idyllisen näköistä pimeällä! Tässä kevään tuulissa toinen lyhdyistä tipahti telineestä, ja minä sydän syrjällään ajattelin lasien menneen rikki. Vaan lyhty olikin ihan kunnossa! Otin sen sisälle, enkä vieläkään ole saanut vietyä sitä säilöön...

Samoin joulukukka jäi sille tielleen, ajattelin säästää sen jos se vaikka tuosta kasvaisi. Jugurttipurkkiin istutettuna sillä ei kyllä ole kovasti kasvun mahdollisuuksia. En edes tiedä mihin sen laittaisin. :)

Henkarit olin ajatellut maalata, mutta nyt niiden luonnollinen pinta miellyttää enemmän kuin valkeaksi maalattu. Siinä ne nyt joka tapauksessa makaavat lattialla vaikka voisivat olla komerossa. Oliskohan aika vähän järjestellä..?

Hyvää viikonloppua kaikille! Nauttikaahan elämästä! :)

Ihana kevät!

Voi mikä päivä! Aurinko paistaa ja linnut laulaa. Lapset ulkona hiihtämässä ja mies hakkeenhaussa. Koirakin on ulkona jaloista pyörimässä. Taidan kyllä itsekin pistää nokkani ulos.

Eilen ostin viikonlopun iloksi ihania tulpaaneita. Kaveriksi hain iltamyöhällä vähän risuja. Olikin hakureissu, lunta polviin ja pimeetä kun pyyn pyllyssä. No, nyt on kimppu kuitenkin kasassa ja ilahduttaa NÄIN isosti!

Samaan syssyyn näytän meidän keittiön tapettia, ja paljastan että kolme vuotta ollaan oltu ilman koristelistaa. Aina on jotain tekemättä... Enää ei silmä edes huomaa, ja ihan nolottaa kun jossain vaiheessa taas hoksaa että hups! Kesken on hommat vaikka pienestä asiasta on kyse. Ehkäpä tänä keväänä saadaan listat seinälle! :)

Tapetti on mun silmään ihan hyvä (yksi aika harvoista asioista tässä talossa jotka on ok) ja seinän värikin passaa. Mies haluaisi hieman harmaamman seinän samalla tapetilla. En oikein tiedä... Tuo vaalea sininen on jotenkin niin raikas! Vaan likainen se jo on eikä kestä pesua. Taitaa siis joutua uuden maalin alle. Katsotaan jos vaikka ensi viikolla ehtisi.

Työn alla on myös keittiön avohyllyt, joista toisen saan varmaan viikonlopun aikana seinälle. Ihanaa kun jotain saa aikaiseksi!

Muratin arvoitus

Tuli tässä vaihdettua kaikkille kodin kukkasille mullat. Huh, mikä homma! Mistä noita onkaan kertynyt?! Puoli päivää meni ja tuloksena kukkasille uusi kasvualusta ja väsähtänyt emäntä. No, eipä tarvi taas vuoteen alkaa moiseen puuhaan.

Saan suurimman osan kukistani menestymään suht huonolla hoidolla, mutta muratti ei ole meillä innostunut elämään. Ei ennen kuin keksin laittaa sen altakasteluruukkuun. Hoplaa! Johan onnistui! Nyt muratteja on jo kolme, joista kaksi kirjavaa asustelee keittiön ikkunalla. Mutta mikäs on, kun molemmilla on sama kasvualusta, samanlainen ruukku ja samalla kertaa kastelen ja lannoitan, mutta toinen kukoistaa ja toinen riutuu. Tai ei nyt sentään riudu, mutta ei se parhaimmillaankaan ole. Vai mitäs sanotte kuvasta? Molemmat ovat siis vielä saman ikäisiäkin..! Taidan vaihtaa kukoistavamman riutuvan tilalle, jospa laiheliini saisi pontta kasvullensa.

Vieressä lähikuva söpöstä lyhdystä, joka talven pimeillä heiluskeli ulkona puskassa. Kevättuulien sitä riepottaessa se sai muuttaa keittiön ikkunalle. Sopii se siihenkin.