Vinkki: Fiskars arvonta!

 

Käykääpäs kurkkaamassa Pikkutalon arvonta, siellä on jaossa Fiskarsin Xact puutarhatalikko!

 

 

Ainakin itse olen ollut tyytyväinen Fiskarsin tuotteisiin, joten kovasti olen mukana tavoittelemassa talikkoa. :) Arvonta päättyy 31.7 joten ennen sitä käykääs uurnilla. 

Monenlaista taimikasvatusta

Täällä on jo chilin ja paprikan siemenet kylvetty ja muutamia taimia onkin putkahdellut esille mullasta. Kivaa! En melkein muista milloin viimeksi olin näin innostunut kevään tulosta ja puutarhassa puuhastelusta. Kunpa taimikasvatuksessa nyt kävisi hyvin, jotta saadaan kesän lopulla ehkä satoakin.

Vähän toisenlaistakin taimikasvatusta täällä harrastetaan. Kesällä suuresta perheestämme tulee vieläkin suurempi! Kesävauva siis tulossa kaveriksi tuolle taaperolle, jottei äiti ihan olisi helisemässä sitten, kun taaperoinen on jo kouluikäinen. Meillä kun nämä isommat ovat silloin jo teini-iässä. Leikkikaveri on siis ihan hyvä olla olemassa myös tälle pienimmäisellekin, ajattelimme tässä ennen joulua. Tärppäsi, ja masu kasvaa taas vauhdilla. 

Löysinkin tässä hauskan jutun äitiydestä, jonka liitän mukaan. Alkuperäinen lähde on hävinnyt mutta netistäpä tämän taisin löytää. Allekirjoitan muutamankin kohdan tästä listasta. ;) Mites te muut monen lapsen vanhemmat, kuulostaako yhtään tutulta?

- Äitiysvaatteet:

1. lapsi: Alat pitää äitiysvaatteita heti, kun saat tietää raskaudestasi.
2. lapsi: Pidät normaaleja vaatteitasi niin pitkään kuin mahdollista.
3. lapsi: Sinun normaalit vaatteesi ovat äitiysvaatteitasi.

- Vauvan nimi:

1. lapsi: Selaat läpi kaikki nimikirjat ja kokeilet eri nimiyhdistelmiä.
2. lapsi: Jonkun täytyy nimetä lapsensa isovanhempien mukaan.
Voithan se yhtä hyvin olla sinä.
3. lapsi: Avaat almanakan, suljet silmäsi ja katsotmihin sormi osuu. Impi? Miksi ei!

- Valmistautuminen synnytykseen:

1. lapsi: Teet hengitysharjoituksia säännöllisesti.
2. lapsi: Et välitä tehdä hengitysharjoituksia, koska muistat ne viime kerrasta.
3. lapsi: Pyydät epiduraalipuudutusta 8. kuukaudella.

- Vauvan vaatteet:

1. lapsi: Peset uudet vauvanvaatteet, lajittelet ne värisävyjen mukaan ja viikkaat ne kauniisti vauvan pikku vaatekaappiin.
2. lapsi: Katsot, ettei vaatteissa ole isompia tahroja ja hävität vain kaikkein suttuisimmat.
3. lapsi: Pojat voivat pitää pinkkejä vaatteita, vai mitä?

- Ongelmatilanteet:

1. Otat vauvan syliin pienimmästäkin ininästä.
2. lapsi: Otat lapsen syliin vain jos hän meinaa herättää vastasyntyneen.
3. lapsi: Opetat kolmivuotiaasi vetämään mekaanisen helistimen.

- Vauvan liikunta:

1. lapsi: Otat vauvan mukaan vauvauintiin, vauvajumppaan ja vauvakerhoon.
2. lapsi: Otat vauvan mukaan vauvauintiin.
3. lapsi: Otat vauvan mukaan ruokakauppaan.

- Poissaolo kotoa:

1. lapsi: Vietät paljon aikaa vain katselemalla vauvaa.
2. lapsi: Pidät silmällä, ettei vanhempi lapsi nipistele, lyö tai töni vauvaa.
3. lapsi: Yrität piiloutua lapsilta hetkeksi joka päivä

Mitä ihmettä?

Aamupalaa syödessä silmäilin H&M-kuvastoa, ja huomio kiinnittyi värikkäisiin lasten legginseihin. Ajattelin kurkata jos ne näkyisivät myös isommassa kuvassa, että miltäs näyttävät päällä. Hmm, no aika erikoisilta, sanoisin. Huomaatteko kuvassa mitään outoa?

Siis kyse on pienimmän tytön leggareista, mutta missä on tytön toinen jalka??? Se ei ole tuo karvasaapasjalka, eikä tuo mustasaapasjalka. Kenen tuo mustasaapasjalka ylipäätään on? Pikkutytöllä siis on vain yksi jalka, jos en ole ihan sokea, ja kuvassa on ylimääräinen isomman tytön mustasaappainen jalka mukana. :D

Hei hooämmän kuvankäsittelijä, tuliko kovasti satikutia tästä kuvasta?

Miss teenage scream :O

En tiedä mitä on tapahtunut, liekö Ruotsin tuliaiskarkeilla näppinsä pelissä vai johtuneeko uusista kasvojenpesutuotteista, mutta rouva täällä kärsii uudesta teini-iästä. Hempukka sentään, en ole ikinä haikaillut teinivuosiani, mutta näköjään ne iskevät jollain muotoa takaisin kun sitä vähiten odottaa. Minun kohdallani iskivät suoraan päin pläsiä. Tämä on kuin pahimpina clearasil-aikoina. Hups, taisin kyllä nyt valehdella, tämä on vielä pahempaa! Ihan kamalaa, vaikkei enää tarvitse miettiä josko sydänkäpynen rakastaa minua näppynaamaisena vaiko ei. Rakastaa kuitenkin, ainakaan ei tuo ole muuta virkannut. ;D Kiva olis silti löytää joku keino tähän yhtäkkiseen näppyinvaasioon kasvoilla, jottei myöhäisteini-ikä jää liian pitkäksi aikaa päälle.

Ällötysjutustelun vastapainoksi kuva söpöyden huipentumasta. Eikös olekin suloinen koukku? Kävin naapurikunnan puolella kurkkimassa Lundagårdissa. Heillä on siis myös nettikauppa, kannattaa vilkaista. Sieltä voi löytää vaikka mitä kivaa.

Grattis älskling!

Mun rakas täytti vuosia eilen. Ei täällä kauheasti juhlittu, kunhan kahviteltiin anopin ja miehen sisarusten kesken. Mies ei ole mitenkään hirveän sosiaalinen, vaan viihtyy kotosalla ja omissa puuhissaan, joten mitään suurieleisiä juhlia tuskin koskaan hänen kohdallaan järjestellään. Kivasti meni kyllä näinkin.

Miehen syntymäpäivä on samalla meidän kihlajaispäivämme. Olemme siis olleet kihloissa nyt (noloa mut pitää sormuksesta tarkistaa, en ikinä muista päivämääriä...) neljä vuotta. Päätös kihlauksesta tehtiin aika nopsaa neljän kuukauden seurustelun jälkeen. :D Mitä sitä turhia miettimään, hehee... Neljä vuotta mies sai myös haaveilla voileipäkakusta, ei ole isot toiveet mun kullalla. Nyt sitten vaimo yllätti ja hyvää kuulemma oli.

No ei sitä sentään ihan miettimättä kihlauduta ja mennä naimisiin. Jokainen kai tahollaan punnitsee elämän eri vaihtoehtoja. Minä olen oikein tyytyväinen mun nallekarhuun ja hän kaiketi minuun. Ei kai tässä muuten oltais yhdessä kuljettu näinkään pitkään. Yhteisiä eläkepäiviä odotellessa... ;D

Herrasväki pääsi myös yhteiskuvaan kakun päälle. Mä olen tuo roosa, mies saa olla valkoinen. Lapsia harmitti kun karkkeja oli vain kaksi, ja molemmat sai syödä iskä. Ihan epistä kuulemma.

Ai niin joo, arvatkaa mitä tehtiin tässä yhtenä viikonloppuna? Vinkkinä tuo keskimmäinen kuva...

Talven unikeot

Kekoja on vaikka ja minkälaisia, mutta täältä meiltä löytyy sellaisia jotka nukkuu lähes puoleen päivään ja antaa lapsien leikkiä useamman tunnin ilman aamupalaa...hups! Tän siitä saa kun ensin pitää torstaina tuijottaa komisario Beckiä, ja perjantaina Samuel L. Jacksonia. Ei voi mitään, mutta puoleenyöhön kukkuminen verottaa niin, että lauantai- ja sunnuntaiaamut venyy pitkiksi. Onneksi lapset ei sentään ole valittaneet nälkäänsä, vaan ovat olleet tyytyväisiä vähän tukevampaan aamupalaan. :D


Mutta kylläs on ollut ihana nukkua, ja kuin tukki! Ei tätä pitkää talvea ilman pitkiä unia taitais jaksaa. Luntakin on tullut kuin viimeistä päivää. Meillä tuli viikolla yhtenä yönä 30 cm lunta, minä juutuin lumihankeen autollani, mies juuttui kaksi kertaa traktorilla. Mut tällä kertaa ei tullut ikävä kaupunkiin, ihme kyllä. Mieluummin lunta kuin rapakelejä, ehtii niitä sitten keväämmällä.

Suloista lepopäivää kaikille!

Wannabe-sisustaja

Oon tullut siihen tulokseen että en osaa sisustaa. Wannabe-sisustaja olen minä. Ei voi mitään. En tiedä olenko joskus osannut, mut nyt ainakin on taidot ja tiedot huvenneet. Ei ole aikaa ajatella ja harkita. Tai kai sitä joskus yön hiljaisina tunteina löytyis, mutta kuka nyt silloin jaksaa sisustusta miettiä?! En oikein tiedä mistä tämä avuttomuus johtuu.

No, onneksi on ihania blogeja joista voi käydä kurkkimassa upeita ideoita. Hih, jos ei itse osaa, voi ainakin apinoida. Ei uskois, mut mulla on useita vuosia taidekoulua taustalla. Ei näy täällä kotona, ei. Sitä vaan tarttuu helpoimpiin ratkaisuihin, kun ei jaksa eikä ehdi. Siksi ihailenkin kovasti muiden saavutuksia ja näppäriä ideoita.


Taiteesta sen verran että kolme työtä oon saanut seinälle, kaksi grafiikanlehteä ja yhden maalauksen. Siinä kaikki! Kaapissa olis lisää muttei vaan intoa. Ehkä sit kun on seinät kunnossa...


Värimaailma alkaa jotenkuten hahmottumaan. Muuten ollaankin tosi hyllyvällä suolla. Ehkä tää tästä joskus... Onneksi koti elää tilanteen mukaan.


Hah, täytyy tunnustaa että useasti mua kiinnostaa enemmän kuvissa näkyvät heijastukset kuin itse kuvat :D Tästä viimeisestäkin peilautuu meidän sängynpääty ja petaamaton peti. Yleensä katson enemmän heijastuksia kuin itse kuvaa, koska heijastus kertoo monesti enemmän kuin se, mitä itse on halunnut kertoa. Näinhän se monesti menee ;)

Ihanat ystävät!

Oi että olen iloinen mun ystävistä, ihan kaikista! Kiitos teille kun olette olemassa! Blogiystäville myös!

Eilen näin piiiitkästä aikaa kahta ystävääni, joita en välimatkojen takia useasti tapaa. Voi kun oli kiva ilta! Hätkähdyin oikein kuinka pitkä aika siitäkin on, kun olen kunnolla nauranut, ihan niin että mahaan sattuu. No eilen tuli naurettua niin että hauskuutta on varastossa pitemmäksikin aikaa :)

Käytiin syömässä intialaista ruokaa, nam! Lammas jugurttikastikkeessa ei maistunut yhtään villasukalta! Jee! Siinä yks ilonaihe taas, mulla on halvat huvit ;) Tai ei sentään ihan halvat, pitihän siitä ruuasta jotakin maksaakin. Harmitti ainoastaan se, että en jaksanut syödä kaikkea :P

Pitäisi kyllä karata täältä maaseudun rauhasta vähän useammin kaupunkiin ja tavata useammin ystäviään. Se piristää arjen tohinoiden väsyttämää mammaa kummasti.

Kuvassa yhdenlaiset ystävykset, meidän vanhus Tobbe ja Saku, silloin kun se vielä oli ihan pentu... Aika suloinen!

Taistelu alkakoon!

Tein inhonväristyksiä aiheuttavan löydön tietokoneen takaa: HIIRENPAPANOITA! Yäk! Tämähän on maalla asuvalle aika tavallista varsinkin syksyisin, kun hiiret kylmissään etsivät lämpöistä kotia. Ei silti mikään mieluisa löytö. Viime siivouskerta ei muuten ajoitu syksylle, kyllä mä sentään useammin siivoan, heh!


Mieskin ihmetteli miten hiiri/hiiret näin keväällä ovat eksyneet vierashuoneeseen (kivakiva, kohta meillä ei käy enää koskaan vieraita!) ja laittoi loukun tietokoneen taa. Vaan mitä näinkään aamutuimaan: Ovela siimahäntä oli vienyt juuston, eikä loukku ollut edes lauennut. Johan on markkinat, sanon minä! Nyt alkaa taistelu! Uutta juustoa kehiin ja odottelemaan... Että tiedoks vaan, Mickey-boy, täältä pesee!

Googletin hiiren, jotta saisin tänne jonkinmoisen kuvan, ja mikä juttu tulikaan eteen! Aika noloa... Mitä jos meilläkin on niin hirveästi tavaraa, että jostain romujen keskeltä löytyy hiiripalleroisten pesä..? Nyt on sitten jätesäkki täynnä tavaraa odottamassa kärräystä kirppikselle. Että ei kai tää nyt sitten ollutkaan niin huono juttu, kun sain vähän rojua vähennettyä! Toivotaan nyt silti etten enempi siivoillessani törmää minkäänlaiseen pesään...

Ps. Velipojalle tiedoksi että vielä on kutsu voimassa... Jos uskallat hiirihuoneessa nukkua! ;D

Ammatti vaihtoon, taas...?

Törmäsin blogikierroksellani tällaiseen testiin. Kun tässä nyt ei juuri muutakaan tekemistä (oi, oi valepukki!!!) ole, tekaisinpa testin aikani kuluksi.

Ihan hauska oli katsoa tulokset, olihan tuossa muutama kiinnostava ammatti. Eihän tässä tiedä mitä elämä vielä tuo tullessaan, jos vaikka joskus alaa vaihtais ;) Ihan kuin tässä ei olisi elämän aikana jo opiskeltu tarpeeksi...

Käyhän testaamassa, jos mietit mitä tulevaisuudessa voisi tehdä. Jos vaikka uusi ura urkenisi!


Tuloksesi:

Sosiaalinen 59%

Tieteellinen 25%
Systemaattinen 18%
Yrittävä 14%
Taiteellinen 48%
Käytännöllinen 32%
Vastauksiesi perusteella olet sosiaalinen ja taiteellinen. Alle on listattu joukko ammatteja, joissa voit parhaiten hyödyntää näitä ominaisuuksia. Tarkemmat kuvaukset eri ammateista ja niihin kouluttautumisesta löydät ammattinetti.fi:stä.

Luokanopettaja
Talousopettaja
Puheopettaja
Kielten opettaja
Kosmetologi
Kampaaja
Puheterapeutti
Hammashoitaja
Pappi

Mies yllätti

Aika ihana mies mulla. Yllätti minut tällä tänään töiden jälkeen! :)

Tosin on se ihana ilman yllätyksiäkin. Noloa vaan kun tämä vaimo on ollut hiukan väsynyt ja kärttyinen koko viikon. Tää kimppu kyllä piristi, joten viikonloppuna pitkien unien jälkeen vois eukosta muotoutua ihana vaimo :D

Juhlia kerrakseen

Tässä on nyt saatu viime aikoina juhlia kovasti. Synttäreitä on osunut tiuhaan tälle ja edelliselle kuulle. Lauantaina oltiin siskon synttäreillä, pyöreitä juhlimassa, ja tänään vietettiin täällä meillä nuorimmaisen juhlia. Kakusta voi varmaan arvata kumpaa sukupuolta födelsedagsbarnet on ;)



Siskon kakku ei jäänyt ollenkaan pahemmaksi, oli oikein maukasta. Ihana oli tavata rakkaita ihmisiä ja viettää aikaa vanhassa kotikaupungissa. Harmi vain että aina aika hurahtaa liian nopeaan. Ehkä kesällä sitten kerkeää käydä useammassakin kyläpaikassa. Onnittelut vielä siskolle, olet kaunis ja rohkea! :)



Mukavaa viikkoa kaikille! Jokainen päivä on lahja, joten iloitaan elämästä ja maistellaan vähän kakkua välillä! Vaikka arki onkin monesti kovin rukiista leipää, vaan aina väliin vähän kakkua mahtuu :)

Kevät!

Johan tässä kevät kovasti yrittää ottaa niskalenkin talvesta. Näyttää jo aika hyvin onnistuvan. Mistäs tiedän? Tästä:



Vaikka mieheni on kovin lapsirakas, ei meillä sentään noin montaa paria kurahousuja kuivumassa roiku. Kuvan otin työpaikaltani. Lapset olivat totaalisen innoissaan vesilätäköiden ilmestymisestä. Moni jopa istui lätäkköön, mitä tädit tietenkin yrittivät estää. Aina siellä joku kuitenkin pyllötti... Onneksi on kurahousut! :)

Toivotaan että pääsiäisen aikaan saadaan nauttia auringon paisteesta, joka vähän kuivattaisi pihan vesipotteja.

Päiväni piristys

Minulla on salaisuus. Lapset ja mies eivät tiedä siitä. Minua se piristää ja ilostuttaa melkein joka päivä. Vaikkei ole ehkä maailman terveellisin juttu... Vaan eivätkös näytä pirteiltä?


Olen aina, tai ainakin niin kauan kuin muistan, ollut salmiakin ystävä. Hedelmäkarkit ovat aina olleet ihan liian leppoisia minun makuuni. Vaan mitä onkaan tapahtunut?! Pääsiäisrakeet veivät kieleni! Tämä satsi (puoli kiloa, öhöm...) on kolmas pääsiäiseksi lapsia varten jemmattu. Rakeet kun loppuvat aina kaupasta liian aikaisin, tai sitten minä olen liian myöhään liikkeellä. Tällä kertaa olen ollut aikaisin liikkeellä ja hamstrannut karkkia tosiaan jo useampaan otteeseen, mutta vain viimeinen satsi on säilössä...

Nuo isommat raekarkit varsinkin maistuvat, mussutan niitä yleensä tietokoneen ääressä. Pienet suklaiset ostin leipomusten päälle, kun ovat niin söpöjä, mutta eivät maistu erikoisemmin. Vaan noita isoja kiskon kitaani innolla. Punaiset ovat lemppareita!

Maistuukos karkki teille muillekin?

Kevään merkkejä, oikeasti!

Oi kun olen tässä pari päivää nauttinut auringonpaisteesta! Töissä ollessa "joudun" ulos lasten kanssa ainakin kahdesti päivässä. Samalla saa kääntää naaman aurinkoon ja välillä kurkata että lapset pysyvät pihapiirissä. Onneksi on aita ja jämerä portti ;)

Ei voi mitään, mutta kirkas aurinko vie ajatukset väistämättä kesään. En muista milloin viimeksi olisi näin innolla odottanut nurmen vihertymistä ja kevättakin kaivamista komerosta. Liekö näillä massiivisilla lumikasoilla vaikutusta asiaan...

Kevättä näyttävät odottavat muutamat muutkin. Ruokaa laittaessa yllätyin kun sipulit olivat kasvattaneet vihreät hännät! Liekö paras paikka sipuleille valoisassa ja huoneenlämmössäkin jopa, kai ne hännät siihen äkkiä kasvavat. Vaan eipä tuosta haittaakaan ole.