Vähän huolettaa, kun ei hyvä joulumieli ole tänne meille vielä ehtinyt. On kuuset ja koristeet, joululaulut radiossa ja lahjat paketoituna. Leivonnaisiakin jokunen. Vaan eipä innosta, ei oikein pätkän vertaa. Ainut mitä odotan, on sukulaisten ja ystävien tapaaminen.
Näinkin se voi mennä. Onneksi joulua ei ole standardisoitu, vaikka välillä siltä vaikuttaa. Viimeksi tänään kaupungilla käydessä ja ihmisvilinää katsellessa mietin, josko olemme kaikki tulleet hulluiksi. Jokin joukkohysterian tapainen on ottanut vallan yhdestä jos toisesta. Kollektiivinen jouluhullutus on päässyt niskan päälle.
Onneksi joulu tulee ja menee ihan ilman mitään valmistelujakin. Tämän joulun rukoukseksi voisin ottaa säkeen laulusta "Taivas sylissäni". Ehkä se riittää.
Anna elämälle usko joka kantaa
anna valon viedä meidät kauas huomiseen
nähdä sydämellä, kuulla nöyryydellä
kaiken minkä annat, palaa luokses uudelleen
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti