Kauan odotettu

Kauan odotettu pikkuisemme on vihdoin kotona. Synnytys meni hyvin ja niin vauva kuin äitikin voivat hyvin. Sen verran uutta ja ihmeellistä kaikki on, että blogini taitaa hiljetä entisestään.

Kukkalähetyksen väristä arvaatte varmaan kumpi tuli. ;)

Oikein hyvää kevättä kaikille, ja siunattua pääsiäisen aikaa.

Puutarhakalenteri

Täällä unelmoidaan jo kesästä, kuten varmaan useassakin taloudessa.

Taas kurkin Kekkilän sivuille, kuva lainattu sieltä. Voi kun oliskin tuo vitriini käytössä! Sivuilta löytyi aika näppärä puutarhakalenteri, kun en minä ainakaan muista mitä tehdä minäkin kuukautena. Kannattaa kurkata. Eipäs olis mulla tullut mieleenkään, että esim tomaattien esikasvatus olisi syytä aloittaa jo nyt. Yleensäkin olen aina myöhässä, mitä tulee puutarhahommiin. Tänä vuonna haluaisin kyllä niitä tomaatteja, mieluusti kirsikka-sellaisia.

Kun ei tuonne puutarhaan vielä lumien ja masun takia pääse, niin voisihan tässä pitää vaikka blogisiivouksen. On tullut tätä tekstiä sen verran paljon, että vaikea täältä on itsekään mitään löytää. Tunnisteitakin jo vaikka ja kuinka... Katsotaas, milloin saan aikaiseksi.

Keittiösuunnitelmia

Heipparallaa!

Joskus sitä näköjään väsähtää myös tähän blogimaailmaan. Muiden kirjoittelua jaksan vielä lueskella, mutta tuntuu ettei itsellä ole oikein mitään sanottavaa. Tai vaikka olisikin, en vain jaksa vaivautua.

Mies yllätti viime viikolla. Käski istumaan alas ja minä luulin jo että jotain kamalaa on tapahtunut. Hän oli päättänyt että uudistamme keittiön. Kiva juttu, onhan sitä odotettu tässä jo monta vuotta. Enpä olisi arvannut etukäteen, mutta mies halusi yllättää. Keittiö on siis mulle synttärilahja, kun täytin vuosia viime viikolla. Aikamoinen lahja, ei meillä yleensä näin lahjota. Asiaan on vaikuttanut varmaan myös kesä, ja miehen kokkailut. Meillä on tosi huonosti kaappitilaa (tai liikaa romua) ja pienet työtasot ovat täynnä kattiloita tai muuta romua, joka ei mahdu kaappeihin. Ihanaa, että tämä asia järjestyy. Jospa ajoittaiset raivokohtaukset ruokaa laittaessa vähenisivät. ;)

Olen ottanut yhteyttä eri keittiöfirmoihin, ja huomenna käyn kuulostelemassa eräässä niistä. Eniten minua kyllä kiinnostaisi Ikea-keittiö, kun näin kuvan turkoosinsinisistä uutuusovista. (Kuvassa siis yksi ovi, hieman huonosti näkyy, mut en löytänyt parempaakaan. )Vau! Ihanat! En tosin tiedä miten ne meidän huusholliin sopisivat, yläkaappien oviksi haluaisin. Alakaappeihin varmaan valkoiset ovet. Miestä taas ei innosta ajatella kaappien kasaamista, vaan toivoisi niiden olevan kasattu valmiiksi. No, saa kai Ikeasta kasauspalvelunkin, vaan mitähän tulee maksamaan kun Tampereella on lähin pulju...?

Onko muilla kokemusta Ikea-keittiöistä?

Edit. Skannasin sittenkin katalogista tuon kunnon kuvan, kun jäi vaivaamaan kuvattomuus. Eihän tuosta yhdestä ovesta mitään selkoa saa!

Hiljaiseloa

Tämä rouva on viettänyt blogin puolella jo pari viikkoa jonkinmoista hiljaiseloa. Ideoita olisi, mutta laiskuus ja kaikenmoiset keväthommat vievät ajasta sen verran paljon, ettei koneen ääressä tee mieli istuksia. Nyt siihen tosin olisi aikaa, pomo nimittäin suutuspäissään lomautti minut. Koko juttuhan lähti siitä, kun vaadin itselleni kielilisää, ja sain liiton kautta selville että pomo maksaa minulle alipalkaa. Eh...

No, erinäisten "keskustelujen" jälkeen pomo sanoi ettei ole muuta vaihtoehtoa kuin lomauttaa minut taloudellisista syistä. Tuskinpa niitä taloudellisia vaikeuksia todella on, tavaraa on tilattu ihan koko ajan normaaliin tahtiin eikä muutenkaan minkäänmoiset ekonomiset ongelmat ole varjostaneet työpäiviä. Joten se siitä sitten. Asia on liiton hallussa nyt, en minäkään sentään päivät pääksytysten jaksa ajaa oikeuksiani. Joten täällä kotosalla ollaan.

Aikaa tosiaan kotitöihin on. Pyykkiä olen pessyt sellaisen vuoren että itse Muhammedkin ihmettelisi. Ei semmoinen vuori senkään luokse ihan tuosta vaan siirtyisi. Samoin olen saanut muutenkin tätä meidän vaatesotkua selvitettyä. Kun vielä sais nuo nyssykät ja pussukat kirppikselle asti...

Kotitöiden lomassa on tehty puutarhahommia ja ispiroiduttu taas kerran Kekkilän tuotteista. Kuvat ovat Kekkilän sivuilta, meillä ei valitettavasti vielä ole yhtäkään heidän tuotettaan, muutamaa multasäkkiä lukuunottamatta. Tosin sen verran palavasti ihastuin, että mies on saanut päähänsä nikkaroida ainakin tuollaisen viljelylaatikon ja ehkäpä vielä marjapensastukiakin on tulossa. Katsotaan nyt. Mutta mistä mä tuon vajan saisin, sitä ei ihan kädenkäänteessä nikkaroida?

Eli tällaista täällä meillä. Hyvillä mielin yritän olla, vaikka epäoikeudenmukaisuus ajoittain tuppaa stressaamaan. Vaan eiköhän nämä asiat selviä, uusi työpaikkakin on hakusassa. Ja kesä tulee, se ainakin on varmaa! Joten ei muuta kuin naama aurinkoa kohti ja pää pyörälle uusista suunnitelmista. Mukavaa viikkoa kaikille!

Unikeko

Taitaa tää talvi vaatia vihdoin veronsa. Tuppaa väsyttämään. Jopa niin kovasti, että viime yönnä nukuin reippaat 12 tuntia. Mitä lie väsymyshiukkasia ilmassa, uuden vuoden iltanakin nukuin jo puoli kymmeneltä. Raketit jäi näkemättä, mutta sainpahan levättyä. Tarpeeseen tuli sekin lepo.

HM:n katalogista bongasin ihanat lakanat kevääksi. En ole kauhean innostunut ajattelemaan että kodin tekstiilitkin menevät muodin mukaan (vaikka jouluksi ja kesäksi meilläkin on eri tekstiilit), mutta nyt piti kyllä tehdä tilaus. Jotenkin niin keväiset, noissa tulee varmaan hyvin uni!

Keväiset kuvat pisti vauhtia myös makkarin remppaan, ainakin ajatuksen tasolla. Ei olla sen suhteen päästy vuosien aikana puusta pitkälle, mutta jos tänä keväänä alottais tapettien repimisen. Kauhea savotta edessä, mutta kai siitä nyt kesään mennessä luulis selviytyvän? Nuo lakanat saikin mut miettimään uutta tapettia, eikös tää seuraava ole ihan samasta maailmasta jotenkin? Kuva on lainattu Sandbergin sivuilta, ja tapetti on nimeltään Waldemar. Päätyseinälle kai tuo päätyis, muut seinät vois olla aika luonnovaaleat. Saas nyt nähdä, johan tässä on mieli ehtinyt muuttua vaikka kuinka monesti, mutta jospa se makkari joskus valmistuis. :D

Jos saisin valita

Sua, Jeesus, katsomaan saanko tulla
luo seimen Daavidin kaupunkiin?
On kasvot lapsosen myöskin sulla
ja kädet pienoiset eikö niin!

Mä tietä kysyisin paimenilta,
Kun maahan kaukaiseen saavuttais.
Jos pimentyisi ja tulis ilta,
Mua tähti Jumalan johdattais.

Sun enkelvartios nähdä saisin
Ja lahjat viisaitten tietäjäin.
Sun pyhää kättäsi koskettaisin
Ja hiljaa kuiskaisin Sulle näin:

Sua kiitän, Jeesus, mä lapsi pieni.
Sun ystäväsi kai olla saan?
Sun kanssas kulkea tahdon tieni
Ja päästä kaupunkiin taivaan maan.

Sanat Sirkka Valkola-Laine

Jouluinspis

Tänään se sitten iski. Jouluinspis! En tiedä mistä se yhtäkkiä tulla pöllähti. Kotimatkalla vain tuli sellainen olo että nyt olis paree alkaa suunnittelemaan vähän joulukoristeita. Tosin tää intoilu ei rajoitukaan pelkästään koristeisiin, vaan haluaisin myös maalata keittiön seinät. Harmaata olis tarkoitus harkita... Sitten olis kiva jokin arbetsbänk, siis lasku- ja työtilaa keittiöön. Mieskin on sitä mieltä, oltuaan pari päivää kotona sairastelijan kanssa ja laitettuaan kahtena päivänä peräkkäin ruokaa. Kuulemma teki tänään mieli ottaa lekalla alas yks seinä ja vetää toiselle seinälle koko seinän pituinen työtaso. Hehee, ehkä meillä sittenkin tapahtuu jotain tänä viikonloppuna! :D

Vaan tänään mä mietin verhoja ja haaveilen ihanasta uudistetusta keittiöstä! Siihen auttais jo se harmaa maali, ja muutama ihana koriste. Kuvat on lainattu Sundsin sivuilta, eikös ole ihania? Sieltä löytyy muitakin ihanuuksia, käy kurkkaamassa jos yhtään kiinnostaa. Arvatkaa missä meinaan poiketa kun huomenna töistä pääsen... ;)

I love HK

Enkä siis tarkoita mitään sinistä lenkkiä! ;)


Olin eilen kertomassa seurakunnassa Hong Kongissa vietetystä ajasta. Vaikka siitä on jo neljä vuotta, halusivat kuunnella. Ihan mukava ilta oli, eikä kuulijoita haitannut vaikkeivät nähneet edes kuvia.

Ihme kyllä, ei tullut ikävä. Välillä tulee, niin että sydäntä riipii. Tällä kertaa ei. Ehkä sinne vielä pääsee takaisin. Jos ei pitemmäksi aikaa, niin voihan joskus käydä reissussa. Jos ei perhettä olisi, lähtisin. Ihan minä päivänä tahansa.

I <3 Hong Kong!

Lunta tupaan

Tänään sitä oli sitten tullut. Lapset olivat haltioissaan, minua huoletti miten pääsen töihin. Heh, siinä vaiheessa kun pääsin ulos mökistä, ohut lumiharso oli jo sulanut sille tiellensä. Silti aion vaihtaa (lue: vaihdattaa) autoon talvirenkaat.

Niin joo, se joskus aikoja sitten mainittu talotoive meni tosiaan sivu suun. Siitä saatiin virallinen vahvistus tässä viime viikolla. Ei ihme kyllä harmita, enemmänkin huojentaa. Mistä ihmeestä me oikeasti oltais revitty talorahat..? Kattoremppa ja lämmityksen uusiminen olis tainneet jäädä tekemättä myös, vaikka tarpeelliset olisivat olleet. Elikkä loppu hyvin, kaikki hyvin. Laitan silti kuvat tuosta unelmasta, ehkä joku samanmoinen tulee joskus elämässä vielä vastaan. Siihen asti asutaan täällä ja laitetaan tätä kuntoon. Onneksi saa haaveilla. :)

Toisen unelma, toisen roska...

Tätä mä katson iltaisin kun ei uni tule. Tosin just nyt se näyttää hieman erilaiselta. Vain yhden kärpäsen tähden. :D

Mies huitaisi kattolampun varjostimen alas kärpästä jahdatessaan. En ole saamattomuuttani saanut varjostinta vieläkään paikoilleen, joten lamppu näyttää tältä: Energiansäästölamppu (grr..!) kera kärpäsen.


Tuota pötkylää katsellessa muistin taas Tord Boontjen ihanuuden, Garland-valaisimen. Sitä olis kiva kokeilla, vaikka olen tyytyväinen tuohon meidän kirppislamppuunkin. Mutta arvatkaa, mitä mies sanoi kun näytin Garlandin kuvan netistä...


"Tuohan näyttää ihan siltä kuin se olis tippunut roskalavalta!"

Eh... :D Yritä siinä nyt sisustaa. Taitaa jäädä Boontjet hankkimatta. Jos ei vielä ole käynyt selväksi, niin mun ja miehen maku sisustusasioissa on aika erilainen. Siks täällä näyttääkin miltä näyttää. Hehee. Taidan värkätä vanhan varjostimen suosiolla paikoilleen.

Mukavaa päivää kaikille! Mä lähden katsastamaan anopin autoa.

Oh lalaa!

Oon ihan pyörryksissä! Löysin jonkin blogin, en muista minkä, kautta Slettvollin sivuille, ja sieltä selailin uusinta katalogia. Oh! Ihania huonekaluja ja kauniin rauhallisia värejä. Aika paljon tummia kalusteita, joista tykkään. Ainut haittapuoli niissä on se, että pöly näkyy tummassa helposti, enkä minä ole tosiaankaan mikään siivousintoilija. Pölynpyyhintää oon inhonnut lapsesta saakka, byäk!

Mutta kurkatkaas tänne, jos kiinnostaa. Minä löysin jo Ikeasta vastaavia huonekaluja, tai jotain sinne päin. Arvatkaa onko ostoslista tehtynä? En mä kyllä tiedä milloin oikeasti voisin kaiken tuon ostaa, mutta kiva on suunnitella. Vanhastakin saa kyllä tummaa, harmi vaan että eräs pyöreä soffapöytä meni sivu suun. Siitä olis saanut värkättyä ihan kelvollisen.

Unelmaa metsästämässä ja pieni pyyntö

Kuulkaas, nyt on niin, että ollaan ihan ihastuksissa erääseen taloon. Siis molemmat, mies ja minä. Voittekos kuvitella? Miehellä on sinne jo ikäväkin.

Joten, tällainen eräänlainen hihhuli kun olen, meinaan laittaa kädet ristiin illalla ja pyytää että saisimme kyseisen talon kodiksemme. Huolimatta siitä, miltä asiat nyt näyttävät, huolimatta myös siitä, että aikaa kaiken järjestelemiseen on vain viikko.

Ja pieni pyyntö: muistakaa meitä iltarukouksessa! :) Sillä minä uskon, että;

"Kaikki on mahdollista sille, joka uskoo." Mark 9:23

Sekä; "vanhurskaan rukous voi paljon, kun se on harras." Jaak 5:16

Rukoilemisiin!

Tapettimallit, jee!

Nyt ne on käsissä! Tapettitalon tapettimallit! Ooh! Enkä mä sittenkään voinut olla paljastamatta miehelle suuria suunnitelmiani. Mies jopa tykkäsi että vaalea kirsikkatapetti sopisi keittiöön niin ettei tarttis edes miettiä. Minähän oon tällainen vatvoja, mietin ja mietin, ja mies olis siinä ajassa tehnyt kaiken valmiiksi. Kuvien taustalla nykyinen makkarin tapetti, en tykkää!


Olen nyt mallaillut palojen kanssa niin keittiössä kuin makkarissakin, ja harhauduin jopa vieraseteiseen... Siitä en tosin miehelle kertonut, hehee. Kyllä ne ovat nuo vaaleammat tapetit, jotka minua eniten miellyttävät. Tosin mietin josko vaalea kirsikkapuu on jopa liian pliisu? En tiedä... Jotenkin kaipaan ehkä vieläkin enemmän väriä. Tosin sinne vieraseteiseen ja keittiön ja olohuoneen yhdistävälle "käytävälle" se sopis oikein hyvin!


Keittiöön innostaisi kovasti vaalea kiurutapetti. Jos laittais sitä seinän yläosaan ja maalais alaosan vaalean harmaalla, tai miksi tuota orvokin väriä nyt kuvailisi. Tapetin ja maalin väliin ne kuuluisat valkeat listat, joita edelleenkään ei olla saatu seinille... Mutta ehkä seuraavan tapetin kanssa!


Vähän mietityttää josko keittiöstä tulee liian pimeä? Nykyinen tapetti on paljon vaaleampi. Tosin valkoiset hyllyt ja kaappi (sikäli kun saan sen valmiiksi) keventävät kai kokonaisuutta. Mutta silti...mistäs sen tietää tulisko hyvä?

Tapettimietteitä, taas...

Taas täällä mietitään tapetteja! Ihme homma, yleensä olen maalaamisen kannalla. Tapetit kun tuntuu vaikeilta ja lasten kanssa kuitenkin tuhriintuu...


Näin kaverini kotona mahtavan kiurutapetin, ja siitä innostuin tilaamaan mallipalat kotiinkin. Saas nähdä milloin ne ilmaantuu! *hieroo innoissaan käsiänsä yhteen* Hauska juttu muuten, että tämä kaverini sai inspiksen kiurutapettiin ja siihen sopivaan panelointiin meiltä! Ja sit minä saan inspiksen sieltä :D


No, tänään sain sitten soitettua Tapettitalolle ja kysyttyä malleista. Lupasivat lähettää hetimiten. Vau, hyvää palvelua! Ihan hurjimpia malleja en uskalla edes ajatella, mutta Kaipiaisen kiurutapetti ja Ritva Kronlundin kirsikkapuu ovat nyt tulossa. Ihanaa päästä vähän mallailemaan, vaikka tapetointi tapahtunee vasta ensi syksyllä, jos silloinkaan. Vaan hyvin suunniteltu on puoliks tehty, eikös vaan?


Malleista nuo vaaleammat ovat ehkä tällaiselle arkajalalle sopivimmat. Tosin on tuo sinipohjainen kirsikkapuukin upea! Makuuhuonetta ajattelin tapiseerata, ja toisaalta voishan keittiönkin tapetit vaihtaa.... Mies varmaan riemusta ratkeaa jos kuulee suunnitelmani! :D Siksipä hyshys, ei kerrota sille vielä... ;)

Ihanuuksia!

Lainasin Divaani-lehden kirjastosta. Lehti on aika kiva, oon lukenut nyt jo useamman numeron ja aina löytyy kivoja artikkeleita. Toukokuun numerossa oli juttu toukokuun väripaletista. Sen mukaan sinivihreät sävyt tekevät sisustuksesta rauhoittavan. Aika kiva juttu olikin, ja eri sävyt ja värit miellyttivät ainakin minua. Sai taas makuuhuoneideat uutta potkua. Johan mulla on tässä useampi vaihtoehto mietittävänä.

Jutun mukaan romantiikan nälkäinen (ai olenko mä sellainen kun näistä valinnoista tykkään?) sisustaa vaaleilla sävyillä ja naisellisilla valinnoilla ;) Tässä muutama juttuun valittu asia.


Ihana Laura Ashleyn kaappi, tosin 960 euroa!!! Ei ihan mun budjetin mukainen...

Ja kaunis vihertävä tapetti, sekin 82 euroa rulla. Huh. Onko kaikki tosiaan näin kallista vai onko mulla kallis maku (isin ja miehen mukaan on, siis mulla kallis maku).

Ja hihii, mun tyynynpäälliset 9,95€ oli kans päässeet mukaan, tosin valkoisina. Minähän sain ne oikein edullisesti, 2,5 euroa kipale, vaikka jouduin hieman ompelemaan :)

Aika ihanuuksia! Ainahan noita tietty löytyy. Kiva olis kun olis itse tyytyväinen siihen mitä omasta kodista löytyy, eikä aina haikailisi uutta. Ja mihis mää tuon kaapin oikeasti edes änkäisin? ;D

Kaunista kaunista!

Blogikierroksella kerran törmäsin Vihreään taloon ja tähän postaukseen, ja hyvä ettei taju lähtenyt: Tautisen kaunis tapetti!


Sain lainata kuvaa tänne, käykääpäs muutenkin kurkkaamassa mitä ihanuuksia Vihreästä talosta löytyy.

Ah, sanon minä. Olen jo katsonut montako rullaa meidän makkarin päätyseinälle menis (2 tai 3 rullaa) ja ottanut selvää mistä tuota kaunokaista voisi meidän kotiin kysellä. Hieman tosin mietityttää josko makkarista tulisi tällä vaihtoehdolla liian pimeä. Ei se muutenkaan auringonvalossa kylve... Pitänee harkita, mutta onpas yksi täydellinen ehdokas valmiina kun makuuhuoneessa aletaan repimään seiniä.

Itse taas löysin makuuhuoneeseen tämän:


Peilit on mun mielestä aika kalliita, tosin Jyskistä löytyy monesti edullisesti. Tämäkin on siis sieltä. Mallikappale, 19,95 euroa! Hieman on yks nurkka kolhiintunut, mutta ei haittaa. Jo pelkkä peili on kyllä kahdenkympin arvoinen! Tuo saapi siis olla meillä makkarissa, katsotaan nyt ripustanko sitä seinälle ollenkaan. Kiva kun ei enää tarvi juosta eteiseen mallaamaan kun vaatteita valitsee ;)


Aika kivat kehyksetkin! Tämä on tosiaan iso, 86x146 cm. Että saas tosiaan nähdä uskaltaako tätä koskaan seinälle ripustaa...

Haaste

Tähän haasteeseen törmasin Sisustus&Sepustus-blogissa. Haasteen säännöt kopsasin sieltä:

1. Sinulla on 150 euron lahjakortti, joka pitää käyttää kokonaisuudessaan kerralla.
2. Valitse nettikauppa, johon haluat lahjakortin tuhlata.
3. Valitse sellaisia tuotteita, jotka tilaisit oikeastikin mikäli sinulla olisi se 150 euron lahjakortti.
4. Kokoa tuotteista kollaasi.
5. Esittele kollaasi blogissasi ja ilmoita samalla tuotteiden hinnat ja loppusumma.
6. Haasta niin moni bloggaaja kuin itse haluat.

Minä shoppailin H&M:n sivuilla, sieltä kun löytyy himoitsemani pellavalakanat. Ostoskoriin tarttuivat siis juurikin nuo lakanat, joita en piheyksissäni ole oikeasti raaskinut ostaa. Samoin sängynpeite on jotenkin niin suloinen, että se olisi pakko saada. Oikeastaan olisin voinut ottaa sieltä muutaman muunkin tuotteen...

-pellavalakanat, 49,95 euroa/kpl, kaksi settiä yhteensä 99,90 euroa

-ihastuttava pellavatyynyliina, 1 kpl/9,95 euroa

-suloinen sängynpeite, 1 kpl/79.95 euroa


Yhteensä ostokset maksavat siis 189,80 euroa, eli itse pitäisi avata lompakkoa lahjakortin lisäksi vielä 34,80 euron verran. Siihen suostuisin, joten olisko ketään joka haluais mulle lahjoittaa 150 ekeä? Hihihii ;D

Ai hups, tulis kai tuohon jonkinmoiset postimaksutkin päälle...

Ihastusta ilmassa

Ajattelin näyttää teille pari mielestäni tosi kaunista kuvaa.

Olen tullut siihen tulokseen että vaikka valkoinen sisustus on tosi kaunis, ei se meidän tahmatassuperheelle sovi. Mun siivous- ja pyykkäysinnolla valkeat sohvat ja mööpelit olis kovin äkkiä likaisen harmaat, ruskealäikkäiset tai sinertävät, riippuen viikon ruokalistasta...

Lähes valkoisten ideakuvien sijaan olen löytänyt tällaisia, no vaaleita värejä niissäkin, ihania kuvia. Oijoi, ihan hengästyttää kun näitä katselee! Ehkäpä meilläkin on joskus oikein ihanan näköistä ja viihtyisää! Sitä odotellessa... ;)
Kuva ihastuttavasta olohuoneesta löytyy täältä. Ihana tuo mustan ja vaalean kontrasti! Vaan olis nuokin sohvat meillä äkkiä kovin sottaiset...

Ja tämä eteinen! Oolalaa! Harvoin minulta kuulee kovin ylistäviä arvioita mutta tämän kuvan nähdessäni olin menettää tajuntani! Ihana! Lyhdyt voisin jättää pois mutta muuten vau! Kuva löytyy Potterybarnilta.

Näitä kuvia katselen ja haaveilen. Mitäs teillä on haaveita sisustuksen suhteen? Minä toivon ennen kaikkea käytännöllistä ja toimivaa kotia, kauniskin saisi tietysti olla. Isolla porukalla toimiva menee kyllä kauniin edelle, vaikkei toinen sulje toista pois.