Kevättä odotellessa

Onneksi ollaan jo voiton puolella, mitä tulee tähän talviseen pimeyteen. Aurinko herättelee kyllä jo kovasti puutarhamietteisiin ja kotiinkin tekee mieli vähän uutta. Kukkiin en ihan vielä multia ole vaihtanut, paitsi joulukukka-asetelmasta nappasin muratin ja "mikäs tuo nyt olikaan"-kasvin erilleen ja ruukutin. Jospa lähtisivät kunnolla kasvuun. Jouluvaloista on jäljellä nuo oksiston ledit, kivasti valaisevat iltahämärässä.

Tuohon hyllyn päälle olen innoissani suunnitellut Kekkilän Vihervaloa. Vähän hinta kirpaisee mutta jos sen avulla saa yrtit ja muut syötävät kasvuun aikaisin niin mikäs ettei. Katsotaas nyt miten käy. Pari senttiä olis tuo valon alusta liian leveä mutta kaipa se tuossa hyllyllä pysyisi. Kovasti syyhyttäisi, vaikka selvillä ei ihan vielä ole mitä valon alla kasvattelisi. 

Kuva lainattu Kekkilän sivuilta

Syyhyääkö kenenkään muun viherpeukaloa vielä?

Hapanleipää

En pahemmin välitä lupauksista uutena vuotena mutta tämän vuoden olen aloittanut keittolounailla ja tuoreella leivällä. Ei paha, jos minulta kysytään. Keittoja tulee arjessa tehtyä ihan liian harvoin, joten lounaskeitto on senkin takia hyvä päätös meidän huushollissamme. Ihania keittoreseptejä on netti pullollaan eikä aina siis tarvitse jumiutua lohi- tai lihakeiton ääreen. Ei niissäkään vikaa ole mutta välillä tekee mieli muutakin.

Leipäjuuren reseptin löysin myös, täältä löytyy. Juurta hoitelin pari iltaa ja aamua ja jopas tuli hyvää leipää sitä käyttäessä. Hassut matalat leivät, kuin tossut, mutta maku oli hyvä. Juuri asustelee nyt jääkaapissa Karhulan purkissa ja tulee käyttöön taas parin päivän päästä, jos ei jo ennemminkin. 

Hyvää viikonloppua, kokeilkaas leipäjuurta, jos kiinnostaa.

Talviterveiset

 Hei taas pitkästä aikaa!

Onpa aikaa vierähtänyt, kun olen täällä viimeksi jutustellut. Hurahdin äitiyteen niin, ettei mieleen oikein muuta ole parin vuoden aikana mahtunut. Kai ihan luonnollista mutta välillä nykyään tekee kyllä jo mieli miettiä muitakin kuin lapsosia. 

Täällä kotona on tapahtunut yhtä ja toista, vaikkei remppaa sen kummemmin olla tehty. Keittiötä vähän uudistettiin pöydän ja penkkien osalta ja sohvakin siirtyi ikkunan alle. Tilaa tuntuu olevan muka enemmän, vaikka pöytä on leveämpi kuin entinen. Kuvia kai tulossa myöhemmin... 

Siivouskaveriksi voisin ottaa tuon kuvan hurisijan. Lainassa oli ja kylläpä auttoi arjessa. Ei sen siivousteho toki samaa luokkaa kotiäidin kanssa ole mutta apua siitä oli. Kunhan ei jätä kovasti tavaroita lojumaan ympäriinsä, niin hyvin imuroi.

Kevättä odotellessa nautin talvisesta auringosta, jos tuo nyt välillä suopuu itseään näyttelemään. Jospa sen säteet saisivat myös siivous- ja sisustusvimman taas kerran nousemaan.