Joulun paras paketti

Monta vuotta meni oman perheeni kanssa niin, että jätettiin lahjat ostamatta aikuisille. Ei siihen lahjattomuuteen nyt ihan täydellisesti päästy, mutta aika hyvin silti. Lapset toki saivat pakettinsa kuten aina. Tänä jouluna tosin kaikki jotenkin villiintyivät hyvällä tavalla, ja niin aikuiset kuin lapsetkin saivat lahjoja. Ihanaa! :) Kiitos kaikille kivoista lahjoista!

En halua laittaa lahjoja arvojärjestykseen, mutta yksi on kyllä yli muiden...

Se ei löydy tästä kasasta, eikä mistään kaupan hyllyltä saa moista hankittua. Tämä seuraava "paketti" on mulle tämän joulun suurin lahja, vaikka toimitusaika on melko pitkä. Varsin merkityksellinen lahja tänä vuonna, kun on joutunut aika paljosta luopumaan. Silti elämä ihmeellisesti jatkuu yllätyksiä täynnä. Yllätyksiä, joiden ei tiennyt olevan mahdollisiakaan. :)

Keväällä kirsikankukkien aikaan meitä on jo seitsemän! <3

Minusta tulee vihdoin äiti.

Siunattu joulu!

Kiitollisin mielin saan muistella tämänkin vuoden joulua, vaikka ennen pyhiä en niin olisi voinut kuvitella. Kiitos rakkaille ja ystäville hyvästä joulutunnelmasta ja lahjuksistakin, joista taidan kertoa toiste. Tällä hetkellä mun keskittymisestä ei tule oikein mitään kun eräs viisivuotias höpöttää koko ajan tuossa vieressä... :)

Joulutervehdys!

Joulumieli hukassa

Vähän huolettaa, kun ei hyvä joulumieli ole tänne meille vielä ehtinyt. On kuuset ja koristeet, joululaulut radiossa ja lahjat paketoituna. Leivonnaisiakin jokunen. Vaan eipä innosta, ei oikein pätkän vertaa. Ainut mitä odotan, on sukulaisten ja ystävien tapaaminen.

Näinkin se voi mennä. Onneksi joulua ei ole standardisoitu, vaikka välillä siltä vaikuttaa. Viimeksi tänään kaupungilla käydessä ja ihmisvilinää katsellessa mietin, josko olemme kaikki tulleet hulluiksi. Jokin joukkohysterian tapainen on ottanut vallan yhdestä jos toisesta. Kollektiivinen jouluhullutus on päässyt niskan päälle.

Onneksi joulu tulee ja menee ihan ilman mitään valmistelujakin. Tämän joulun rukoukseksi voisin ottaa säkeen laulusta "Taivas sylissäni". Ehkä se riittää.

Anna elämälle usko joka kantaa
anna valon viedä meidät kauas huomiseen
nähdä sydämellä, kuulla nöyryydellä
kaiken minkä annat, palaa luokses uudelleen

Vihdoin viimein sisustusjuttuja

Johan tässä on aikaa mennyt, että olen tänne kotiin mitään uutta sisustukseen liittyvää saanut aikaiseksi. Energiaa ja intoa ei sisustamiseen ole ollut, mutta tarvikkeita kyllä. Ikeasta ostettu tauluhylly on ollut vierashuoneen nurkassa jo aika kauan, mutta vasta nyt se saatiin seinälle. Hyvinhän tuo passaa. Samalla siirsin amppelikukan tuohon viereen, se kun oli tietokonepöydän päällä aiemmin. Joka kerta kukkaa kastellessa pelkäsin veden roiskuvan myös koneen näppiksille. Nyt sitä vaaraa ei ole.

Siskon tekemät linnut sopivat juurikin tälle hyllylle. Vähän pelkäsin, josko pyrstö olisi liian paksu, mutta onneksi ei. Lidlistä joskus ostettu kortti pääsi kehyksiin, kun passaapi väriensä puolesta tänne kuin nappi silmään. Muutenkin tuo kuva on jotenkin ihanan rauhallinen, siksi kai sitä olen säästänytkin.

Hyvää Lucian päivää!

Tänään meillä juhlitaan Lucian päivää. En kotikonnuillani ollut oikein tietoinen tästä juhlasta, mutta täällä ruotsinkielisellä alueella ei sitä voi sivuuttaa. Illalla mennään kaupungille katsomaan kaupungin Luciaa, joka toivon mukaan ei joudu kulkemaan ihan vesi- tai räntäsateessa...

Lasten koululla järjestetään aina Lucian päivän aamulla pieni esitys, jonne kaikki halukkaat saavat tulla. Minäkin ehdin, vaikka en ollut kuullut ollenkaan herätyskellon soittoa. Onneksi lapset olivat olleet itsenäisiä, ja laittaneet aamupalaa ja vaatteet päällensä ilman eri kehoituksia. Hieman nolotti kun tyttö kysyi josko ehdin ollenkaan mukaan... Onneksi ei ollut "bad hair day" tällä kertaa, joten kulkue tuli nähtyä. :)

Hui, kuinka säikäytti!

Perjantainen siivousurakka alkaa olla takanapäin, ja kiva niin. Olisi voinut olla kovinkin toisin, mutta oli varjelus mukana tällä kertaa.

Meillä on ollut vanha "puunausmasiina", jolla siis voi pestä lattioita ja myös levittää vahan muovimatoille. Meillähän kun ei ole, harmillista kyllä, puulattioita. No, ahkeruuden iskiessä ajattelin vetäistä aina likaisen keittiön lattian koneella puhtaaksi. Yleensä pesen sen karkealla mopilla, mutta ahkerasta olosta huolimatta ajattelin kokeilla konetta tällä kertaa. Eipä siinä muuta kuin pesuaineet lattialle ja kone käyntiin. Aikansa surrattuaan kuului koneesta "puff", ja niin kone kuin koko keittiö, olohuone ja ne yhdistävä käytävä pimenivät. Onneksi tajusin päästää koneesta irti, sillä se alkoi savuta ja haista pahalle. Hui! Vetäisin johdon pistokkeesta ja soitin järkyttyneenä miehelleni, joka lupasi tulla töistä katsomaan tilannetta.

En tiedä mitä tapahtui, sulake nyt ainakin meni. Kone heivattiin ulos savuamaan ja sieltä suoraan kaatopaikalle. Kyllä säikäytti! Olisi voinut käydä paljon pahemminkin, kone kun oli metallirunkoinen. Onneksi meni vain sulake, eikä henki siinä samalla, Luojalle kiitos!

Turvallista viikonloppua kaikille, varokaa vanhoja sähkölaitteita, varsinkin näin joulun valokoristelujen aikana. (Viime vuonna meillä tusahti palamaan yksi valokoriste, onneksi mies oli vielä silloin hereillä, me muut nukuimme!) Minä turvaudun vastaisuudessa siivousvälineissä kyllä näihin moppeihin ja luuttuan lattiat ihan mieluusi käsipelillä. Huh, vieläkin hikoiluttaa kun ajattelen miten olisi voinut käydä.

Hyvää itsenäisyyspäivää 2011!

Hyvää itsenäisyyspäivää tämän sinisen taivaan alla!

Sun kätes, Herra, voimakkaan
suo olla turva Suomenmaan
niin sodassa kuin rauhassa
ja murheen, onnen aikana.

Sun armos täällä meille soi,
mi kallehinta olla voi,
ja meille alla auringon
tää synnyinseutu rakkain on.

On isät täällä taistelleet
ja uskoneet ja toivoneet.
Me saimme saman asunnon,
ja samat vaiheet meidän on.

Ja meidän polkuamme saa
taas lapsemmekin taivaltaa.
He kyntää kerran peltomme
ja uskoo kuin me uskomme.

Oi Herra, käy sä siunaamaan
nää rannat rakkaan synnyinmaan.
Suo aina rauha suloinen
ja estä sota verinen.

Sä siunaa mielet vakaiset
ja hurskaat työt ja aikehet.
Lyö maahan maansa pettäjät,
tuo julki juonet ilkeät.

Sä turvaa maamme vapaus,
sen kansalle suo viisaus.
Suo armokaste maille sen
ja sydämihin ihmisten.

Sä autoit valoon tämän maan
kuin kedon kukan ummustaan.
Sen varttua suo valossas
ja hoida sitä armossas.

Suo, että sanas kirkkaana
saa keskellämme kaikua,
ja kautta sukupolvien
suo soida nimes kiitoksen.

Virsi 584

Rauha maassa

ja emännällä hyvä tahto. :)

Riehuskelukausi laimeni kummasti kun mies on ollut kotona ja ollaan saatu viettää ihan vain tavallista ja rauhallista aikaa kotosalla. Ei siihen sen kummempia taida useinkaan tarvita. Vaikkei arki mitenkään vauhdikasta olekaan, näköjään sitä kaipaa myös koko perheen yhteisiä viikonloppuja, jolloin ei tehdä mitään erikoista.

Tällä tavoin paremmilla mielin toivottelen hyvää pyhää ja siunausta sunnuntaihin teille jokaiselle!

Rauhallista toista adventtia

Adventti on rauhoittumisen aikaa, mutta tämä täti ei osoita seestymisen merkkejä. Kummallinen raivopää on ottanut vallan, eikä siihen auta mikään. Tai no, ehkä pienehkö määrä suklaata, jota jemmasin eilen viikonloppua varten. Ihan siis perherauhan säilyttämiseksi. ;D

Omasta rauhattomuudesta huolimatta toivottelen kaikille oikein hyvää ja kaunista viikonloppua, sekä rauhallista toista adventtia.

Kranssit

Sainpas vihdoin kranssit tehtyä. Sipuleita riitti vielä tähän toiseen kranssiin, mutta nyt taitavat olla jo lopussa, huh! Harmi vain, että sammal aina ruskettuu, vaikka yritän kastella myös tuota kranssia. Ehkä pitää ostaa seuraavalla kerralla sitä oasis-sientä, jospa pysyisi vihreämpänä.

Toinen kranssi on vieraseteisen ovessa. Tosin tätä ovea ei koskaan käytetä muuhun kuin tuulettamiseen... Harmillista myöntää, mutta mun vieraseteisremppa on edelleen kesken. En jaksa näitä rasittavia tapetteja, joiden päälle on vielä maalattukin! Onko kellään hyviä vinkkejä, miten nuo paprut saisi ilman raivohulluuskohtausta irti seinästä? ;)

Joulukoristeitakin olen saanut esille. Pikkujoulukuusi tuotiin sisään eilen, koska miehen mielestä aito ja oikea pikkujoulu vietetään viimeisenä päivänä marraskuuta. Ennen näin on kuulemma ollutkin, mutta nyt juhliminen on siirretty viikonloppuun. Meillä tosin ei. Riisipuurot syötiin eilen, ja lapset saivat joulukalenterit ja pienen ylläripussukan. Eiköhän se joulumieli tule tässä pikkuhiljaa, vaikkei hirveästi touhottaisikaan.