Hiljaiseloa

Tämä rouva on viettänyt blogin puolella jo pari viikkoa jonkinmoista hiljaiseloa. Ideoita olisi, mutta laiskuus ja kaikenmoiset keväthommat vievät ajasta sen verran paljon, ettei koneen ääressä tee mieli istuksia. Nyt siihen tosin olisi aikaa, pomo nimittäin suutuspäissään lomautti minut. Koko juttuhan lähti siitä, kun vaadin itselleni kielilisää, ja sain liiton kautta selville että pomo maksaa minulle alipalkaa. Eh...

No, erinäisten "keskustelujen" jälkeen pomo sanoi ettei ole muuta vaihtoehtoa kuin lomauttaa minut taloudellisista syistä. Tuskinpa niitä taloudellisia vaikeuksia todella on, tavaraa on tilattu ihan koko ajan normaaliin tahtiin eikä muutenkaan minkäänmoiset ekonomiset ongelmat ole varjostaneet työpäiviä. Joten se siitä sitten. Asia on liiton hallussa nyt, en minäkään sentään päivät pääksytysten jaksa ajaa oikeuksiani. Joten täällä kotosalla ollaan.

Aikaa tosiaan kotitöihin on. Pyykkiä olen pessyt sellaisen vuoren että itse Muhammedkin ihmettelisi. Ei semmoinen vuori senkään luokse ihan tuosta vaan siirtyisi. Samoin olen saanut muutenkin tätä meidän vaatesotkua selvitettyä. Kun vielä sais nuo nyssykät ja pussukat kirppikselle asti...

Kotitöiden lomassa on tehty puutarhahommia ja ispiroiduttu taas kerran Kekkilän tuotteista. Kuvat ovat Kekkilän sivuilta, meillä ei valitettavasti vielä ole yhtäkään heidän tuotettaan, muutamaa multasäkkiä lukuunottamatta. Tosin sen verran palavasti ihastuin, että mies on saanut päähänsä nikkaroida ainakin tuollaisen viljelylaatikon ja ehkäpä vielä marjapensastukiakin on tulossa. Katsotaan nyt. Mutta mistä mä tuon vajan saisin, sitä ei ihan kädenkäänteessä nikkaroida?

Eli tällaista täällä meillä. Hyvillä mielin yritän olla, vaikka epäoikeudenmukaisuus ajoittain tuppaa stressaamaan. Vaan eiköhän nämä asiat selviä, uusi työpaikkakin on hakusassa. Ja kesä tulee, se ainakin on varmaa! Joten ei muuta kuin naama aurinkoa kohti ja pää pyörälle uusista suunnitelmista. Mukavaa viikkoa kaikille!