torstai 5. toukokuuta 2011

Meidän vanhus

Tajusin tässä etten ole tainnut esitellä meidän eläkeläistä vielä kertaakaan, vai olenko? Tässäpä siis tulee:


Tobbe, alias Tobbushka, eläkeläinen, gamlis. Suloinen ja kiltti, tosin kertoo heti jos tontille on joku vieras tulossa. Paijauskoira. Jos tämän viereen sattuu vahingossa joutumaan, ei voi välttyä rapsutteluvelvollisuuden täyttämiseltä. Kuka muka noita nappisilmiä voisi vastustaa?

Saku on Tobbelle mustasukkainen ja dominoi vanhusta mennen tullen. Vain ruuasta tapellessa meidän pehmopoika ärähtää, ja silloin on Sakullakin nöyrä olemus vanhuksen edessä. Muutaman kerran vanhapoika on karannut läheiselle minkkifarmille ja vielä useammasti naapuriin. Yksi joulu se varasti naapurin tallista sinne säilöön laitetut naudan luut ja söi myös naudan rasvan. Luut ja rasva oli tarkoitettu keväämmällä haudattavaksi, kun naapuri lahtaa aina joulun alla ison naudan, eikä ruhoa voi talvella haudata. Ihmeteltiin että mikäs koiralle on tullut, kun niin on pulskistunut. Mietin jo josko pitäisi siirtyä eläkeläisruokaan, kunnes selvisi lihomisen syy. :D

Eli tämmöinen vanhus meillä asustelee. Aika suloinen, eikös vaan?

3 kommenttia:

  1. Voi miten symppis kaveri! Rapsutuksia täältä kovasti :)noita silmiä ei voi vastustaa!

    VastaaPoista
  2. Söpö! Onko se labradori? Meillä oli ennen Diana-koira, joka oli puoliksi labradori, oli samanvärinen luppakorva.

    VastaaPoista
  3. Rapsutukset viety vastaanottajalle! ;) Taitaa Tobbessa olla joko labbista tai kultaista noutajaa, sekä norjan harmaata. Ihan varmuutta ei ole mikä sekoitus se on, mutta kovasti se ainakin karanneita minkkejä haukkuu.

    VastaaPoista