Kylläpä on muikea olo, kun saa hakea salaattivärkit omalta pihalta. :)
Tomaatteja on useampaa sorttia, tosin toiset eivät vielä ole punastuneet. Aikaisemmista lajikkeista on jo saanut satoa pitemmän aikaa. Säilöntää varten kasvattamani ovat edelleen vihreitä. Jospa silti ehtisivät, muutoin pitää tehdä jotain säilykettä vihreistä tomaateista. Anopilla on kuulemma hyvä resepti.
Pikkukurkkuja laitoin, kun käsitin niiden olevan aikaisia mutta kylläpä nuo kasvihuonekurkut ihan yhtä nopsaa tulivat. Ja onpa maussa ja rakenteessa eroa kaupasta ostettuihin! Huh! Samoin on kyllä tomaattien laita. Saapa nähdä miten käy myöhään syksyllä, kun palataan kaupan tiskien ääreen.
Ihanaa on, että lapsetkin tykkäävät oman maan antimista. Ovat kyllä syöneet salaatteja ja kasviksia pitkään mutta näiden omien perään on varsinkin pienin. Eilen mussutti tomaattia iltapalaksi ihan innoissaan. Vain tomaatin keskusta "pipi", pitää ottaa pois.
Salaateista olisi voinut tehdä uudet kylvöt, ovat jo vähän niin ja näin. Saa nähdä nyt miten käy, luulisi ehtivän vielä, jos syksy on lämmin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti