Isomman tytön koulukaveri oli kysellyt, josko meiltäkin tultaisiin mukaan aloittelijoiden ryhmään, ja käytiin kokeilemassa. Meiltä ei kukaan ole pahemmin ratsastanut, mitä nyt joskus hevosen selässä istunut. Minä olisin kovasti halunnut olla hevostyttö, mutta se ei lapsuudessani onnistunut. Kiva silti, että tyttö saa nyt kokeilla josko tästä tulisi hänelle harrastus. Vaikka aika kallista lystiä, näin pystymetsästä tulleen mielestä. En tosin tiedä onko asia näin, vai tuntuuko se vain kalliilta kun ei olla koskaan vertailtu hintoja (onko niissä edes eroja?).
Ensin mentiin kentällä, mutta sitten pääsivät tytöt hevosineen maastoonkin. Pollet olivat innoissaan, joka toisella roikkui heinää suusta. :) Lopuksi opettaja päätti ratsastustunnin siihen, että hevoset kulkivat muutaman kerran pienen lammen kautta kahlaten, jotta kaviot jäähtyisivät. Aika jännäksi kävi, kun erään tytön hevonen päättikin rullata itseään vedessä oikein selällään. Onneksi opettaja oli nopea ja sai hevosen ylös juuri oikealla hetkellä. Yksi polleista innostui vielä laukkaamaankin niin, että ratsastaja itki äitiänsä kun ei innokas laukkailija totellut enää ohjaksia. No, kaikesta jännityksestä huolimatta kukaan ei loukkaantunut eikä kaiketi jätä kurssia keskenkään. Luulen että eniten pelotti äitejä ja isiä, jotka piiloutuivat metsän suojaan nähdessään hevosen pikkuisen villiintyvän. ;D
Tyttöä ei kuulemma moinen pelottanut, ja ensi kerralla olisi kiva mennä uudestaan. Jopa kymmenvuotias kaikkitietävä isovelikin vähän innostui, ja lupasimme että hänkin saa seuraavalla kerralla ratsastaa, jos siltä tuntuu. Aika kivaa oli seistä ja pelkästään katsella, tekis mieli melkein joskus itsekin koittaa josko siellä hepan selässä pysyisi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti