Pomolla on taas joku kettuiluviikko menossa. Sillä tulee tällaisia viikkoja tasaisin väliajoin, meinasin jo kysyä kärsiikö se naistenvaivoista, mutten viitsinyt. Rasittaa kuunnella kettuilua joka päivä. Yleensä se kyllä loppuu, kun mulla menee hermot ja näpäytän takaisin. Mut oikeesti, täytyykö aikuisten ihmisten toimia kuin pahaiset kakarat?

Yritän kovasti suhtautua pomon piikittelyyn hälläväliä-asenteella, mutta aina lopulta mun kielenkannat vapautuu ja eukko saa kuulla kunniansa. Hänen mukaansa kukaan aiemmista työntekijöistä ei ole hänen kanssaan mun tavallani tapellut. No ei kai, kun ovat lähteneet lätkimään parin kuukauden jälkeen, yksi nainen jopa kaksi viikkoa kestettyään... Mut tähän työhön haastatellut henkilö on käynyt jo kahdesti multa kysymässä miten menee, nyt näin myöhemmin olen tajunnut hänen jo haastattelun aikana yrittäneen vinkata että työilmapiiri tässä työpaikassa ei ole ehkä se kaikkein positiivisin.
Toisaalta tää kettuiluviikko tuli aivan oikeaan aikaan. Mietin viime viikolla nimittäin paastoa, ja Heinimäen kolumni antoi mulle paastosuunnan. Ei siis ruokaa tai muuta, mutta kielenkantojen kurissa pitämistä. Pahan puhumista en ole voinut välttää, kuten tästä postauksestakin jo käy ilmi, mutta yritystä on. Vaan kyllä on kuulkaa vaikeeta... Mites teillä muilla, onko paasto päällä ja miten on onnistunut?
Tähän loppuun vielä sen oikean paaston ohjeet.

Toi on ikävää, lähdin just sellaisesta paikasta, missä ilmapiiri on mätä. Ei jaksa olla, sairastuu vaan itse.Jaksamisia:)
VastaaPoista-Hanne-
Tosi kurjaa kettuhommaa tuo, miksi pitää aikuisten ihmisten kiukutella toisille aivan turhasta, yleensä vain omaa huonoa oloa?
VastaaPoistaKiitos noista paastovinkeistä, hyviä molemmat :)Mä jotenkin koen aina olevani kuin lomalla paaston aikana, se tuntuu olevan ainoa aika vuodessa kun pystyn luopumaan jostain hankalasta asiasta. Mutta tuo puheessa paastoaminen oli tosi hyvä ajatus, yritän pitää sitä nyt mielessä. Selän takana hyvän puhuminen kuulostaa ihan loistavalta suunnitelmalta :) voimia sinulle töihin ja kaikkeen!
Kiitos molemmille tsemppaamisesta! :)
VastaaPoistaKyllä se on aika ikävää tuo kettuilu, mut luulen ettei pomolla taida olla ketään muuta kelle äkistä. Kurja homma, vaikka ei sitä omaa huonoa oloa toisiin pitäisi heijastaa. :/
Paastota voi monella tapaa, mut täytyy sanoa että tää tän hetkinen paasto on kyllä mulle vaikeimmasta päästä! Iih, mehupaastollakin oli helpompaa... Mut ei auta kuin yrittää.
Musta tuntuu, että jokaisessa työpaikassa, koulutuksessa tai missä tahansa ryhmässä on aina joku sellainen jonka pitää kiukutella/olla huomion keskipisteenä/ olla koko ajan äänessä. Ainakin on ollut kaikissa niissä missä minä olen ollut. Jotkut ihmiset ei vaan osaa kanavoida sitä harmistumistaan muuten kuin tiuskimalla ja äkäilemällä kaikille. Onneksi sitä itse on niin fiksu ja filmaattinen, ettei ikinä mokomaan sorru ;)
VastaaPoistaHehee, enhän minä koskaan tiuski, edes pomolle takaisin...;D Onhan se niin, ei taida sellaista ryhmää olla jossa ei joku joskus tiuskisi.
VastaaPoista