Ennen paluuta arkeen päästiin taas bussireissulle. Sama paikka kuin aiemminkin, mutta mikäs sitä on vaihtaessa kun kaikki ovat tyytyväisiä. Emännänkin on extramukavaa palata vanhoille kotikulmille. :)
Reissussa kalastettiin, ja poika sai ensimmäisellä virvelinvedolla hännättömän hauen. Tai siis pyrstöttömän... Minua säälitti. Syötyä se tuli silti, kun äitini laittoi sen uuniin. Poika oli ylpeä saaliistaan, taisi olla kesän kohokohta koko lomalla. Sen verran kovasti hauesta on puhuttu vielä jälkikäteenkin.
Pelattiin ulkona ja sisällä, ja tyttö teki korttitaloja. Ihmeesti ne pystyssä pysyi vaikka pikkusisarukset lamppasivat vierestä vähän väliä.
Uitiin. Sotkettiin kropat hiekalla ja uitiin taas. Huulet sinisinä oltais uitu vielä vähän lisääkin mutta aikuisten järjen ääni sai lapset lämmittelemään kuumaan suihkuun. Onneksi rannalta löytyy ilmainen suihku.
Käytiin myös lenkillä koko perheen kanssa. Isä otti kuvia ja kaikki halusivat tietysti nähdä. Näytä mulle! Mä en nähny! Näytä uudestaan!...
Koiraa eivät kuvat innostaneet, vaan se oli jo huomannut jotain kiinnostavampaa. Vähän matkan päässä sateenvarjon alla kyyristelevissä hahmoissa oli jotain tuttua...
Mummi ja vaari! Johan oli iloinen yllätys. :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti