
Olen pitkään äkissyt miehelleni keittiön pienuutta ja säilytystilan puutetta. Totta on, että meidän perheellemme 60-luvulla rakennnettu keittiö on aika pieni. Kaappitilaa ei vain ole riittävästi (tai sit on liikaa kippoja!). Valkoinen apukaappi auttaa tietty asiaa mutta perusongelma ei silläkään poistu. Koskapa mittava keittiöremppa jäänee monesta syystä hamaan tulevaisuuteen, oli keksittävä jotakin muuta ongelman ratkaisemiseksi. Keittiön kokoa ei pahemmin voi muuttaa, mutta säilytystilaa voi hankkia lisää. Ei kun miettimään!
Tällä kertaa suurin apu löytyi anopilta. Aikani netissä surffailtuani ja kaappien hintoja ja toimitusaikoja tuskailtuani mies soitti äidillensä. Oma äiti paras äiti, niin kai se taitaa olla. Onneksi fammo (anoppi siis, lasten isoäiti=fammo) ei tykkää heittää tavaraa hunningolle. Saimme häneltä kellarin kätköistä ihanan 50-luvun kaapin. Sitä on nyt rapsuteltu ja vanhan maalin alta paljastui kaunis tumma petsi. Tarkoituksena on kuitenkin maalata kaappi valkeaksi, koska se piristäisi keittiötä. Vähän silti arvelluttaa, kun petsi on silti aika kaunis...

Ei kommentteja:
Lähetä kommentti